Hiljainen joulu takana.

On ollu kirjoittaminen aika vastenmielistä viimeaikoina. Ehkä osittain siksi, kun ei netti toim kunnolla. Pätkii älyttömästi. Työt ovat vaatineet ja vaativat veronsa. Taistelua siellä sun täällä. Eikä Pirpanankaan kanssa tunnu helpottuvan niissä tseluissa. Päiväkodilla saan olla tosi tiukana. Oli mummille kertonut mitenkä eräs poika oli sanonut "Pirpana (poika puhunut oikealla nimellä) on ihan paska" Hoitajat ovat olleet vähän höpöhöpö meningillä tässä ja olenkin pari kertaa kilahtanut. Olivat sanoneet Pirpanalle ettei itku auta. Tämä pikkuterroristi oli jopa kaatanut maitoa Pirpanan hiuksiin. Ja vika on vain minun lapsessani! Aivan, minähän olen yksinhuoltaja, ollu rutiköyhä opiskelija kun vienyt lapsen hoitoon. Ilme olisi ollut kuvauksellinen, kun selvisi, että pääsin kunnan leipiin. Tänään kuulin aamulla kun tämä terroristi - anteeksi nyt vain, mutta olen kuullut tältä pojalta jo kaikkea mahdollista - oli joululoman jälkeen jälleen hoidossa, ei päästy edes kynnyksen yli kun tuli kirkuen sinne "Pirpana oot täys paska!" Jäi hoitajakin vähän ihmetellen. Näpäytin, että nyt jos vaikka puuttuisitte tilanteeseen ja äkkiä. Jos ei ryhmän vaihto auta niin sitten koko päiväkodin. Siinä on ollu kyllä kaikkea mahdollista sen pojan kanssa. Ja hoitajat kuittaavat Pirpanalle "höpöhöpö", koska heidän mielestään tilanne ei vaadi puuttumista. Tämä poika on vain kenties tympääntynyt Pirpanaan. Ja Pirpana ei sitä kuulemma kuitenkaan ärsytä, muuten kuin kertomalla hoitajille, jos häntä kohdellan huonosti. Pirpanan isä syytti minua kotirauhan rikkomisesta, on tekemässä asiasta poliisijuttua, olen kysynyt ja kertonut jotain olennaista tietoa tytöstään. En saa kuulemma ottaa koko sukuun yhteyttä. NO en ota todellakaan. Jouluaattona sain sitten siskoltaan viestin mikä oli minulle jouluntoivotukset. Vastasin napakasti, että jos kerta minun viestit ovat kotirauhanrikkomista, niin jättäkää myös te minut rauhaan. Ei vastannut siihen. Eipä oo Famukaan vastannut viestiini. Koko suku odottaa, että Pirpana täyttää 12vuotta ja voi päättää muuttaa isälleen vapaaehtoisesti. NOh jos haluaa niin enhän voi estääkään. Mutta antaisivat nyt ensin tässä kulua rauhassa 8 vuotta. Ei tuo isän välittäminen nyt niin hurmmaa ole ollu, jos jatkaa samaa rataa niin tuskimpa tyttö on kovin innoissaan muuttamasssa.

No se siitä arjesta.

Joulu tuli ja aika kauan sain joulutunnelmaa hakea. Aatonaattona vasta tajn oikeastaan että nythän se joulu on jo. Meillä oli erilainen joulu. Kaikki ei ollut niin miten ennen. Jotain oli rikki. Eikä tilannetta helpottanut se, että lahjat mitä Pirpana sai toiselta suvultaan oli joko a) epäkäytännöllisiä, b) vaatteet isoja c) lelut valmiiksi rikkinäisiä. Miten vaikea on se koko kysyä. Sukkahousut menee n. 2vuoden päästä. Toinen riemuissaan availee paketteja ja sitten todetaan, että laitetaampa ylähyllylle kun ei nämä nyt sovikaan päälle. Tietysti nyt oppi sitten, ettei aina voi saada mieleistä. Mutta tosiaan, olisivat kysyneet mitä tarvii kuin ostamalla sellaista mikä ei edes istu päälle (kuten prinsessahepenehanskat), ei sovi tuon kädenmalliin ollenkaan. Nukkekotiin sentään sai jotain. Jotain positiivista siis. Mutta eipähän jäänyt Pirpana pitkäksi aikaa asiaa murehtimaan. Käytiin hautausmaalla mummin kanssa ensin aamupäivällä ja sitten illalla. Illalla kertoi ensimmäisenä mitä sai Prinssiltä lahjaksi. Olisi nyt kertonut ennemmin vaikka nukkekodin sähköistä tai alakerrasta. Tai kiittänyt prinsessateltasta, minkä sai mummolasta. Prinsessalakanoista... Mutta ei. Kun se on ollu kielenpäällä mitä juuri mitä Prinssiltä sai. Päiväkkodilla teki siitäkin tiliä, siellä sitten hoitaja kysyi kuka tämä Prinssi on? Pirpana vastasi "äiti tykkää siitä mutta minä niin lakastan sitä kamalasti!" Vai että minä tykkään Prinssistä ja hän ihan rakastaa! Ei siis jäänyt epäselväksi hoitajillekaan, että yksi lahja oli ylitse muiden. Prinssiä on ylistänyt sitten kotona ja hänen muutamaa kuvaa katsellut innoissaan, hän niin tykkää kuulemma Prinssistä. Prinssiltä kysyi viimeksi lauantai-iltana oliko hänellä ikävä meitä? Katselin kyllä että nii-in kerrohan minullekin.
Ei tässä elämäntilanteessa pitänyt elämään ketään tulla. Ei todellakaan. Olin ihan varmasti noitunut kaikki miehet multakasan pohjalle. Mutta sitä on vain oppinut viimeaikoina, etteivät kaikki ole samanlaisia. Se, miten Pirpana on Prinssiin suhtautunut on yllättänyt meidät molemmat. Odotin hänen kiukuttelevan, riuhtovan ja potivan, ilmaisten erimielisyytensä. Mutta sinne hän kapusi kainaloon, rakentelivat yhdessä legoilla ja junarataa. Pirpana hihkui onnesta kun näki minunkin saaneen Prinssiltä monta pakettia. Täytyy sanoa, että ensimmäinen mies (kun jätän isäni pois), joka on minulle joululahjoja ostanut! Eikä tuo Prinssi ole vielä valittanut mistään. Kuulemma lämmittää kovasti mitenkä Pirpana siihen suhtautuu. Tietysti onhan Pirpana vähän mustankipeä, jos yritetään puhua jotain arkisia niin kyllä varmasti tulee just sillä hetkellä tärkeää asiaa. Mutta täytyy ottaa huomioon, että hän on pieni.

Mutta kaitpa sitä joutais tästä jorisemasta unille. Aamujlla taas herätys sitten töihin.
Sen verran vielä.. Posti on nyt minulle neljä lähetystä. Mitä ei oo voinut kuulemma vastaanottajille toimittaa. Lisäksi kolme kirjettä on ihan teillä tietämättömillä. Näin palvelee siis Itella. Huomenna pääsen taas sitten niiden kanssa tappelemaan. Parmepi olis pakettien löytyä. Yksi mikä on minulle tulossa lähetysseurannalla seisoo kulemma vielä lälhettäjän postitoimipaikassa. Sieltä sitä ei ole löytynyt, eli on logistiikkakeskuksen välillä jossain.

Vaihtusipa vuosi pian. Siitä kuitenkin tulee jokseenkin helpompi. Sen verran uskallan siihen luottaa.

hiljaista, sairastelua ja marmatusta

Blogipostaukset ovat jääneet vähiin viimeaikoina. Pirpanan joulukalenteriakaan ei olla kaikkia luukkuja kuvattu, tai on kuvattu isommissa erissä. Silloin kun kameran paristot antavat periksi, tuntuu näköjään vaikealta saada ne paristot kaupasta. Tietysti voisi ottaa jostain lelusta hetkeksi, mutta... Silloin kun työt eivät paina päälle, niin eiköhän poskiontelontulehdus, kurkunpääntulehus ja keuhkokuumeentapainen hyökkää jostain kulmasta. Voin sanoa, että voimavarojen äärilaitamilla käydään toisinaan. Perjantaina olin valmis heittämään pyyhkeen kehään ja antaa olla. Mutta jostain kumman syystä ne voimat sai kasattua, maanantaina kävin sitten olosuhdeselvityksessä. Tietyistä syistä en siitä sen enempää kirjoita kun toivottavasti venyy ja venyy ja venyy. Vaika helpompi olisi saada se kerralla kuntoon mutta kun ei tunnu onnistuvan. Sossuntantat kysy miten oon päättänyt pitää Pirpanan, enkä päätyä aborttiin, tenttasivat kaikkea mahdollista. Lastenvalvoja sanoo, ettei mun olis tarvinnut antaa Pirpanaa isälle, huutaa pää punaseaksi oon antanut ja nämä ovat saaneet jostain meille tapaamissopimuksen. Kun ei oo muuta kun elatussopimus ja isyys tunnustettu. Noh annan sen asian olla, todellinen sotku. Eikä tilannetta helpottanut yhtään tämän päivän tiedot toisesta henkilöstä paraskin puhuja!

Kallonkistaja kattoikin heti että taisi olla olosuhdeselvitys muuta kun kevyt. No todellakin! Annoin sitten tulla kaiken. Pidin sitä ensin ihan mänttinä. Kallonkutistajaa siis. Mutta mitä enemmän syvemmälle pääsee niin sen enemmän siltä saa jonkinlaisia vastauksia. Suurin vastaus on ollutkin en voi syyttää itseäni, vaikka olisin tehynt mitä olisi tilaane tämä sama. Jos jotain hyvää on tarkoitettu tämän sotkun keskelle minun on vain se otettava. Siinä piilee salaiset voimavarat. Silti on varottava ottamasta liian suuria askeleita mihinkään suuntaan ja on pysyttävä kovana luovuttamatta ajatuksesta, ettei minun tarvitse tehdä niin, miten toisesta tuntuu hyvältä. Minun on vihdoinkin ajatletava mikä tuntuu myös minusta hyvältä. Haa viimeaikoina olenkin löytänyt salaisia voimavaroja.

Tarjosin maanantaina käytännössä sovintoa, ei tainnut mennä läpi. En uskonutkaan sen menevän, koska sen ehdotuksen perusteella ei enää pysty minun elämää hallitsemaan, Pirpanan isä siis. Tänään jotain tuhahteli mitenkä ei mulle tuu ikinä mitään elämää, eikä minusta ole yhtään mihinkään. Tietäisipä vain! Mitä enemmän se jaksaa minua painaa alaspäin sitä tuplaten jaksaa prinssi nostaa ylöspäin. Mikä prinssi. Nii-in. Mähän sanoin salaisia voimavaroja on ilmaantunut.

Pirpana laittoi Prinssin heti rakennushommiin. Tunnistaako joku kuvasta kuka kyseessä? Yllätyspalkinto tiedossa sitten. Prinssi itse ei saa osallistua kyselyyn. Prinssi ja Pirpana tapasivat Perjantaina (itse oon jo tehnyt parempaa tuttavuutta, tai on tehty) Pirpana odotti tänään jo koska Prinssi oikein tulee, ja ei millään meinannut hyväksyä että vielä muutama yö. Oli ihan käärmeissään. Alkaa äiti jäämään uhkaavasti toiseksi. Miksikä mä Prinssiksi nimitän. Hän nimittää meitä prinsessoiksi. siksipäsiksi.

Töissä menee jo paremmin. Elmässä on vähän enemmän valopilkkuja, viis mistään olosuhdeselvityksestä. En jaksa antaa sen häiritä meidän elämää.

Kiitos kuitenkin kaille Pirpanan joulukalenteriin osallistuneille. Luukuista on ollu tosi paljon iloa pienelle.

Luukku 15

Tuula lähetti Pirpanalle kivan kaulakorun, sekä rasian helmiä. Kiitos Tuualle!

Luukku 13

Pirpanan luukku tuli tällä kertaa Sannalta.
Luukusta paljastui pieniä askartelukuvioita. Kiitokset Sannalle!

kotona

Enpä sitten lähtenyt tänään tiimisparraukseen. Pirpanalla on vähän virtsatietuleduksen oireita. Lämpö ei noussut yöllä vielä, räkä valuu kun mikäkin, mutta ei siis mitään merkittävää. Kuivaa yskää. Päiväkodissa "unohtivat" eilen sanoa, että oli koko päiväunien ajan yskinyt tasaseen.

Sairaalaan jo soitin, niin eivät vielä ota kun ei oo kuumetta. Mutta se pissanäyte olis kiva antaa. Yksityinen ottaa taas sitten sen reippaasti yli 100euroa labran kanssa (onneksi on vakuutus). Sielläkin sanottiin, että jos ei oo lämpöä niin ei välttämättä ole tulehdus. Ilmakylpyjä ja paljon rasvaa. Tilannetta täytyy seurata. Nyt tossa hetken nukkuu. Taidanpa siivota. Yrittää ainakin.

Mutta sitä ennen... Sain esimieheltä tänään kehuja! Siis täh!?! keskiviikkona oltiin kuukausikokouksessa minun maidoillani, koska rouva ei halunnut kirjoittaa mitään ostolappua, ei saatu pullakaan, ennen on saatu. Torstaina tuli sitten jospa hakisin sitä kokousmaitoa! Siis mitä? Eihän meillä oo enää kokouksia tänä vuonna. Keskiviikkona olis sitä tarvittu. Hyvä jos oli tänään tyytyväinen.

Olen tässä saanut parin laskun kanssa tapella perintäfirmojen kanssa. Aina kun kirjaavat, että asia on ok, ja kuitin lähetän maksetusta laskusta, niin menee muutama kk ja taas tulee sitten postia. Ja minä hypin tasakäpälää. Eräs L-kirjaimella alkava firma on... miten sen nyt sanois erittäin asiakasystävällinen. Töissä sitten olen joutunut työasioiden kanssa tämän firman kanssa tekemään yhteistyötä hyvinkin paljon. Hoitaa meidän perintää yms. En voi kun todeta, antakaa kaikki kestää. Rautalangasta saa vääntää mallia. Ja kun lasku on maksettu menee hetki ja taas.. sama rumba jatkuu. Ja jos niille on maksettu liikaa, niin arvatkaa palauttavatko? Eivät kovinkaan helpolla. Kamalaa vääntöä ja kääntöä. Tuskasta kääntöä.

Onneks en oo vielä joutunut töissä ulosottomiehen kanssa tekemisiin, eivät ne laskut kulje minun kauttani. Onneksi. Täällä kun on vähän niin ja näin toi ulosottokin. Kävin karhuamassa eräitä saataviani sitä kautta. Niin mitä ulosottomies totesi? "katso olet saanut tuolloin osasuorituksen (1/4 saatavasta) niin ei tässä nyt vielä tehdä mitään. No ei sitten. Kiitos ja näkemiin.

Eilisestä päiväkodin joulujuhlasta: Pirpana sai olla esityksessä Sammakko Löttöturppa, oli oikein komea vihreässä kaavussaan. Mutta minulta meni hermot, kun tuli jokaiseen kuvaan punaiset silmät. Onneksi voin ne suoraan kamerassa muuttaa. Lauloi tosi nätisti (ja kovaa) yhteislauluja.

Luukku 9

Saaralta oli myös Luukku 9, josta löytyi pari korttia ja erilaisia tarroja. Kiitos jällen Saaralle!

Hiljaista..

...Töissä ei nyt toimi ohjelmat, on päivitys menossa..
Tuo naapurini alkaa käymään hermoille. Aamulla puhuttiin seinänaapurini kanssa, oli kokenut asian vielä ahdistavampana kun minä ja soittanut jo isännöitsijälle. Valitettavasti siitä ei oteta edes häiriköinti-ilmoituksia vastaan, erinäisin syin. Vuokranantajalleen eli osakkeenomistajalle siitä voi valittaa mutta isännöitsijä ei luovuta tietoja. Isännöitsijän tyypillinen vastaus "ei ketään muu ole vielä valittanut", kohta on jos muitakin joutuu sen hampaankoloon. Sama rämpytys jatku yöllä.

Eilen ryntäsi kun mentiin kotiin, että mikä meillä on ollu hätänä kun en ole koko päivänä avannut ovea. Joidenkin ihmisten on käytävä töissä elääkseen! Oli kamalan huolissaan mitä on tapahtunut. oli käynyt kuulemma monta kertaa soittamassa. Ei ymmärtänyt, että joudun töissä käymään. Tämäkö nyt vielä tähän väliin? yritti tulla meille jälleen lämmittelemään. Ei onnistu. Pukekoot vaatteet päälle! Niissä hepeneissä palelisin kyllä minäkin. Huoltoyhtiötä on vain pommitettava sen minkä ehtii.

Luukku 8

Saara oli lähettänyt Pirpanalle öljy-väriliituja. Ensimmäiset taiteilut on jo taiteiltu ja liidut hyviksi havaittu. Kiitos Saaralle!

voiko olla rasittavimpaa naapuria?

Olin ehtinyt pari viikkoa sitten sanomaan, ettei tässä ole mitään ongelmaa naapureiden kanssa. Eli enää ei oo häiriötä bileistäkään ollu kun pari askasta muutti/sai lemput. Toinen oli meidän huoneistoa vastapäätä jotenka huokaisin todenteolla.

Mutta liian aikaisin. Nyt on muutaman päivän ajan käynyt sellainen n. 60v ehkä ylikin, nainen rämpyttämässä ovikelloa. Alvariinsa. Milloin minkäkin asian vuoksi. Käy minun ja seinänaapurini ovella eniten. En ole nyt seinänaapuria nähnyt ennen tätä aamua hetkeen, jotenka en oo voinut pahemmin hänen kanssan puhua. Ei siinä mitään, jos olisi joku todellinen ongelma tyyliin ambulannsin tarve, tulipalo tai mikä muu vakava asia, jolleka voisin tehdä jotain! Mutta kun eipä ole.

Huoltohtiö on tässä talossa mitä on, se tiedetään. kolmisen vuotta ovat olleet tulossa katsomaan meidän wc:n pönttöä, pitäisi kiinnittää siis uudelleen lattiaan yhdestä kohdin. Viimeksi kävivät pari viikkoa sitten katsomassa kaikki vesipisteet, ja silloinkaan eivät tehneet mitään. Mutta minä en voi tehdä huoltoyhtiön hommia, enkä patistaa sitä tekemään. Olen jo kyllästynyt muutenkin soittamaan isännöitsijälle "ei kukaan muu ole valittanut"-vastauksia saatuani tarpeeksi. Onneksi ei ole samanlainen vain minua kohtaan!

Mutta tämän naisen ongelma on hänen kotinsa lämmitys. Kieltämättä ei meilläkään pelaa makuuhuoneessa kunnolla lämmitys jonka seurauksena nukuttiin taas sohvalla. Pakko on itse soittaa huoltohtiölle jälleen kerran (tiedän jo vastauksen sieltä) , ei ole oikein varaa sairastella. Käy mitä omituisimpiin aikoihin soittamassa ovikelloa. Eilen kävi myöhään oltiin jo nukkumassa ja tänään kävi ennen viittä. Ovea en ehdi edes avaamaan (enkä avaa) joka kerta, pääperiaatteeni on, etten ovia aukaise jos en tiedä kuka siellä on. Varsinkaan heinäkuun jälkeen. Viiden aikaan ei kukaan muu voi olla, koska alaoven kolauksenkin kuulee unenläpi jos se käy. Unen läpi en sitten heti tajunnut edes ovikelloa. Jatkoin unia, meni parisenkmmentä minuuttia. Taas uudelleen! Silloin nousin ja kun ehdin ovelle, meni jo sisälle. Ja niissä hepeneissä missä oli tuossa rapussa tulisi kyllä itse kullekin tähän aikaan vuodesta kylmä n. 21-23 huoneilmalämmössä. Minä en siis todellakaan voi hänen lämmitsongelmilleen mitään.

Lauantaina ja sunnuntaina kun vein roskia, enkä ollu joka ovikellonsoittoon avannut ovea, ryntäsi heti ovelle ja alkoi siinä valittamaan.Mulla on muutenkin jo kokemuksia "päällekäyvistä" naapureista, jotenka sisälle en tuollaista en laske kokeilemaan lämpöpattereitani. Olohuone ja wc, keittiö toimii moitteettomasti, makuri ei. Ja siinä on jotain oongelmaa kyllä, jahka huoltohtiö saa jotain aikaiseksi (kolme kertaa vaihtunutkin tänä aikana toiselta toiselle, kun kilpailuttavat) jotenka aina saa tehdä uuden ilmoituksen. Eikä tilanne muutu ennen kuin huoltoyhtiö jotain tekee asialle. En tiedä onko hän vuokralla vai osakkeenomistajana. Vuokralainen voi valittaa sitten vuokranantajalleen, nin miten olen minkäin tehnt, ja hän valittaa eteenpäiin.

Mutta että neljän ja viiden aikaa käydä nyt sitten toisen ovikelloa soittamassa. Sanoin sille eilen mitä meillä on ollu heinäkuussa ja mitenkä Pirpana välillä säikkyy ovikelloa. Ja muutenkin ilmaisin etten voi todellakaan tehdä asialle mitään. Ei huvittaisi ennen muuttaa mihinkään ennen kun on vakituinen työsopimus tms. alla. Tästä kun ei joudu pihalle jos vuokransa maksaa kiltisti ajoissa. Olkoon vaikka hetken ahdasta, mutta ei tässä vaiheessa kun on kuitenkin jonkinsortin lamaa/taantumaa tulossa halua ottaa riskejä. Helpommin ehhkä kuitenkin saadaan tuo naapuri pihalle, jos käy samalla tavalla seinänaapurin hermoille. Perjantai-iltana öhllä soitteli kaikkien kerroksien asuntoja läpi.

niin huomenta vaan! viiden aikaan siis herännyt tänään. Noh se etu oli tietysti, että sain tehtyä pari ilmoitusta netissä tässä aamulla. Töissä kun olen palaverissa palaverin jälkeen tällä viikolla, eikä kuukauden tiliä tule jos en tee ilmoitusta. Ja saipahan Pirpana nukkua koko sohvan leveydeltä. Alkuvuonna tulee enemmän vastuuta ja haastetta. Täytyy käydä opiskelemassa vähän lisää. Mieluummin olisin nukkunut kyllä.

Luukku 7

Sisälsi pienen askartelu-pakkauksen. Kiitokset Pirpanan taannoiselle lasten salaiselle askarteluystävälle!

Pirpanan piparitalo

Nyt kun kamerasta on paristot loppu, enkä pääse kuvaamaan luukkuja enkä muutakaan, niin tyydyn tyhjentämään muistikorttia.

Tämän piparitalon tekeminen oli työtä ja tuskaa. Pirpana halusi koristella sen ja kuten huomaatte katto jo ehti haljeta, mutta äkkiäkös se on paikattu, eikä anneta sen häiritä. Piti saada eri värejä, koska hän pitää väreistä. Kokoominenkaan ei onnistunut toivotulla tavalla. Mutta siinä se nyt on. Pirpanan koristelemana. Tietysti vähän piti auttaa mutta helposti hääti pois liikaa auttamasta. Kokoamisesta haastavimman teki se, että halusi auttaa sulatetun sokerin kanssa. Mutta sehän polttaa. Saa nähdä täytyykö oman mielenrauhan vuoksi harjoitella pyhinä vielä yksi piparitalo, jos ensi vuonna sitten onnistuisi.

Luukku 4

Kiitos Arjalle luukuista! Kamerastani loppui paristo kun yritin kuvata Pirpanaa mekkonsa kanssa, jotenka kuvia saa odotella. Toivottavasti ei ehdi neiti sekoittamaan luukkuja. Mieluisia juttuja löytyi tänäänkin.

Toverikuu-postia

jopas oli postipäivä! Järkytyin ensin kun näin poliisilaitokselta postia. Mitä mä nyt oon tehnyt! Kun sitä avasin niin selvisi, että siellä oli kutsu olosuhdeselvitykseen. Tämän sosiaalityöntekijän "pääala" on kuitenkin poliisilaitoksella. Mutta ilmeisesti pitänyt hakea vähän "talon ulkopuolista" tietyistä asioista johtuen.

Pirpana sai myös joulukuun Prinsessa-lehden. Mummi on sen pienelle tilannut. Olipa taas riemu. Pirpana sai myös famulta tuliaisina Tallinnasta. Ja mikäs sieltä löytykään? Mekko. Postipoika oli tunkenut paketin näköjään vähän kovin ottein, mutta eipä sillä niin väliä. Kun ei sisältö vaurioitunut. Ainut harmi.. mekko on jo lyhyt kohta. Melkein pylly nyt näkyy, saa nähdä mitenkä käy pesun jälkeen. Hitsi vie. Koon voi kysyä! Ongelmahan on siinä että aina ennen tullu isoja vaatteita. sai 2-vuotiaana 6-vuotiaan kokoa, ja nyt alkaa tulemaan jo pientä. Miksi se on niin vaikea kysyä kokoa? Ai niin joo, täytyy unohtaa nyt se, että välit meni kaikkien kanssa kun en tee niin miten he sanovat. Ja olen tehnyt rikosilmoituksen suvun kultapojasta ja vielä lisäksi en anna lasta heille ilman minun läsnäoloa väliaikaismääräyksen aikana. Miksi antaisin? Yksi suku haukkuu, toinen koittaa pitää pystyssä, kaverit siinä samalla yrittävät tasapainoilla, terapiassa juu-u minäkin sellaisessa käyn ei ymmärretä suvun käyttäytymistä, töissä.. niin.. siellä sentään tiedän mitä mun täytyy tehdä. Kotona tärkeintä pitää pirpanasta huoli, juoskoot suvut hiiteen!

Sain myös Anni-Tannilta postia toveri joulukuun merkeissä. Kiitos postista. Omani lähti tänään eteenpäin. Kuoresta löytyi Kortti, tikkari Pirpanalle (Pirpana kiittää!), korttikuvia, 3d-kuvia, jouluisia taustapapereita. Kiitos!

Pirpanan joulukalenterin kolmas luukku

Täti Punaiselta oli vielä kolmas luukku. Mahtava luukku jälleen. Kiitos Tädille näistä kolmesta luukusta.

Eli luukustahan paljastui jouluinen piirrustuslevy. Tästähän nyt syntyy uusia joulukortti-ideoita ala Pirpana-ideoita.

Myyntiin promarker-tusseja

Tänään menetin hermoni kokonaan ProMarker-tusseille ja niimpä laitan niitä nyt myyntiin kaikkiaan 13 kpl.

Sävyt ovat
Magenta
Carmine
Cyan
Yellow
Vanilla
Cool Aqua
Blue Pearl
Meadow Green
Satin
Blush
Dusky Pink
Cinnamon
Grass

En myy erikseen. Tarjoushinta yhteensä ollu n. 36 euroa.
Nyt postikuluineen 25 euroa.
Kommentti postaukseen ja sähköpostia maarit . heinonen (at) hotmail.com /gmailiin, joilla se osoite on. Kuvan tusseista laitan huomen illalla. Ellei joku halua sitä ennen jo lunastaa. Todella vähän käytetyt. En vain itse osaa näitä käyttää.

Pirpanan joulukalenterin toinen luukku

Tuli myös Täti Punaiselta. Pirpana kiittää jälleen! Oli tosi mieluinen yllätys.

Tässä eräälle melkein oikeat sanat...

ei millään pahalla häntä kohtaan. Mutta Sitä todella saa mitä tilaa!

Joulukalenterin luukku nro 1, postia ja kuoroa

Pirpanan joulukalenterin ensimmäisestä luukusta paljastui seuraava yllätys. Kiitos Täti Punaiselle! Oli kovasti mieluinen, kuori jäi kuvaamatta, mutta leimakuvat tulevat pienelle uusiokäyttöön :)

Postikin toi tänään paketin, mitä pieni on odottanut yli 4,5kk! Iskänsä lähetti uuden nukkekodin akvaarion ja prinsessa-kruunun. Pitkäänpä meni ja sain vielä muistuttaa pari kertaa, mitenkä vaikeaa toiselle on leikkiä koko nukkekodilla kun aina tulee mieleen mitä iskä teki vanhalle akvaariolle ja koska iskä lähettää uuden. Odotti saavansa sen jo lauantaina mutta ei. Onneksi sentään tänään tuli. Kyllä koko postitoimisto kuuli, että on tulossa paketti iskältä. En olis ollu ollenkaan varma sisällöstä, jos ei olisi tullu suoraan eräästä nettifirmasta. Noh pukille tuli heti toive, että saisi nyt muuntajan tuohon nukkekotiin, kun on jo tuolla wc:ssä yksi valo, nyt akvaario... Olishan se aattona aika tunnelmallista. Laatikossa oli myös sitten esite mitä kaikkea aitoa Lundby:n nukkekotiin on saatavilla "äiti tuon mä tahtoisin, ja tuon ja tuon ja tuon, äiti tuo olisi tosi kiva. Äiti mä olen ollu niin kiltti saisinko vielä tuon?" Kävin sitten katsomassa kaupan sivuilla... joo-o. Missä on meidän pelastava ritari kultaisen visakorttinsa kanssa? huhuu?! Eihän tuolle voi sanoa "kerro isälles!", eikä "katsotaan", sovittiin, että taas kun saa taskurahaa niin säästetään ja katsotaan mitä voi pikkuhiljaa sitten ostella. Kun oliskin hyvät välit toiseen sukuun niin vois vihjata jouluksi ja synttäriksi, mutta kun sitä nyt minulle niskotellaan väliaikaismääräyksestä kun ei mennyt niin miten halusivat. Olkoot. Omapahan on asiansa.

Pirpanan kommentti olikin "iskä nyt ymmärsi ettei saa melskata ja rikkoa minun lelujani!"

Kuorossakin käytiin. Esiintymässä siis,
ensin näin iloissaan,
mutta Pirpanalle kävi näin...
Tuttuun ja turvalliseen mummin syliin