...Oon ollut todella laiska huoltamaan konetta, niinkään se ei olis rahakysymys, vaan motivaatio. Tässä nyt on pärjännyt ilmankin. Vaikka onhan se yksi sosiaalisten kanssakäymisten väline tänä päivänä. Mutta....
Kesäkuussa en näköjään kirjoittanut lainkaan. Se meni miten meni. Töitä on vielä vuoden loppuun ja sitten kaikki onkin vielä auki. Suuntia on monia.
Heinäkuu onkin sitten ollut aikamoista. Pirpanalla on vähän vaikeampaa, sanotaan ettei tapaamisista olisi kannattanut käräjöidä, kun eivät ne kuitenkaan toimi.
Mutta on Pirpana kehittynyt huimasti, oppi ajamaan kesäkuussa pyörällä (se vähän takelteli vielä viimekesänä), on oppinut kirjaimet lähestulkoon kaikki, osaa lukea pieniä sanoja. Ikää siis 4,5v! Kasvupyrähdyksenkin on ottanut.
Mutta onhan meillä ollut jotain hyvääkin. Prinssi on yhä meidän elämässä ja ehkä tiiviimmin kuin koskaan. Ainakin on tuossa ravannut meillä tiuhaan. Vaikkakin ovat olleen pikavisiittejä, mutta kuitenkin käynyt. Eikös se ole pääasia? Mutta hengissä ollaan ja hegissä meinataan pysyä.
Kamera pitäisi tulla mummolaan tyhjentämään, joten jospa sitten saisin aikaiseksi myös kuvia lisätä...
Sitä odotellessa; Tunnelmaa...
