Itellaa kannatettu, kaupassa käyty, juustokakku hyytymässä...

Aamulla lämmitettiin sauna. Isäntä kävi lenkillä ja mikäs sen mukavampaa kuin päästä lämpimään saunaan suoraan. Kävin siinä itsekin sitten samalla. Illalla on kuitenkin ihan väsy edes ajattelemaan saunaa.

Sain autokyydin, kauppalistan ja toiveen, että kävisin kaupassa sillä välin kun käy parturissa. Mikäs siinä. Otin postit mukaan ja niiden kanssa tuntui menevän ikuisuus. En oikein tykännyt postin summasta, mutta minkäs tekee. Kiskontaa melkeimpä. Sain kuitenkin tavaraa liikenteeseen ja hyvä niin. Kauppalasku oli meidän taloudessa nyt ennätyksellinen. Huomaa, että on pyhiä monia ja haluaa syödä kenties vähän paremmin. Ei ostettu edes montaa suklaamunaa. Pirpanalle vain. Tiistaina saa kuitenkin halvemmalla niitä. Fazerin pääsiäispatukoita en oo täällä nyt nähnyt ollenkaan. Viime vuonna ne oli... tosi hyviä.

Otin tarpeet yhteen mango-passion juustokakkuun. Ja mahdollisesti jos tulee vieraita vkl:n aikana tarpeet sitruuna-lime-kakkuun. Tuosta mango-passionista ei kuitenkaan riitä maanantaihin asti. Ja jos riittäisi olisin enemmän kuin yllättynyt. Pettymys oli äsken pieni kun katsoin kakkua; mango ei ollut pahemmin hyytynyt, mutta en jaksa pienestä välittää. Kertoo paljon, jos Prinssi pyytää lisää. Kauppareissusta selvittiin, vaikka lasku olikin pöyristyttävä jos niin voisi sanoa, kotimatkalla sitten iski vesisade, joka on jatkunut näille minuuteille saakka. Kiva oli syödessä katsoa ikkunasta ulos, kun ikkuna ihan märkänä.

Kotona sitten pohdin mihin kaiken saan mahtumaan, kun pitäisi saada tilaa kakullekin? Jääkaappi ei oo sellainen täyskorkea, hyvä niin! pakastimeen saa kuitenkin tarvittaessa laitettua.  Kyllä ne sinne jotenkin sitten sopi. Ja ovikin pysyy kiinni. Huomenna helpottaa kun pääsee syömään grillatut kananrinnat pois. Me käydään ainoastaan kerran viikossa kaupassa. Ellei nyt joku ihan akuutti tarve tule.

Postit haettuani odotti positiivinen yllätys. Maksoin perjantaina hÄnglarin tilauksen ja tänään tulivat postissa. Tosi nopeaa toimintaa, vaikkakin aikaisintaan maanantaina on rahat näkyneet heidän tilillään.

Klemmarikellarista tilasin chalksit ja uudet stanssit cuttikseeni. Niitä odotellessa :) Jonnalta sain äsken viestiä, etteivät välttämättä tämän päivän postiin ehdi, mutta onpahan ensiviikollakin jotain odotettavaa.

Lisäksi odottelen suomenkielisiä aforismileimasimia Saksasta.

Eräs ystäväni kysyi miksi luovun leimasimista (en kaikista, mutta osasta). Olin hetken hiljaa ja mietin. Ehkä syy on pitkälti henkisellä puolella. Olen saanut ne henkilöltä (tosin olen itse ne saanut valita), joka sitten olikin kaikkea muuta mitä ensin näytti. Varasti 14 kpl (ainakin) Pirpanan muumilusikoita, sekä muutenkin käyttäytyi tosi oudosti. Luki taannoin kaikki sähköpostini yms. Joista sitten veteli omia johtopäätöksiään. Ei sille leimasimet takas kelvannut, vaikka tarjosin. Ostamisella yritti peittää ilmeisesti omaa luonnettaan. Onneksi siitä pääsin eroon, vieläpä aika kevyesti. Prinssi on ihan erilainen. Vaikka on nyt meitä elättänytkin, mutta osaa arvostaa sitä mitä teen kotona. Kaikkea ei voi rahassa mitata.

Pari tuntia oon tätä postausta välillä kirjoittanut ja äskenkin tuli yksi keskeytys; Prinssi tuli kysymään ottaisinko vastaan yhden lahjoista; niitä on siis monta. Hmm. Toki, kun niin kauniisti asian esitteli. Olin kyllä jo vihjaissut asiasta kun ostettiin kunnon lenkkarit... Eteisessä odotti kävelysauvat. Eli sinne lenkille on tänäänkin vaan lähdettävä.

Banoffeen tekossa sattuu ja tapahtuu

Eilen ostettiin kondensoitua maitoa, josta tarkoitukseni oli tehdä banoffeeta. Ohjeen olin joskus ottanut talteen Hellapoliisin sivuilta.

Keittelin maitoa kortinteon rinnalla. Ihmettelin, mitenkä purkki pysyy kiinni, ettei posahda auki. Tunnin kiehuttuaan tajusin ettei ole kermaa. Olin jo jättämässä Prinssiä hellavahdiksi, mutta kieltäytyi kunniasta, ei jälkiruoan takia lähdetä kauppaan. No ei sitten. Sovelsin ohjetta; vatkasin Flora Vanillan vaahdoksi, sekä lisäsin purkin maitorahkavalmistetta.

Maito oli kiehunut kolme tuntia, pohja ollut jääkaapissa, banaanit pilkottuna, kaikki oli valmiina. Niinpä aloin kasaamaan tätä "hökötystä". Purkkia en kattilasta suoraan avannut, vaan sai muutaman minuutin olla. Kun sitten veitsen avulla avasin kannen kuului poks ja äkkiä poltti. Pienestä reiästä oli yllättävän paljon pursunnut toffeeta. Sitä oli ranteessani, silmäkulmassani ja otsassani. Hiuksiinkin meni. Sitten alkoi polttamaan. Voihkaisin (mielestäni hiljaa), mutta kuului se alas Prinssin korviin. Yritin sitten ettei mitään tapahtunut. Mutta jälkiä en voinut peittää, joten oli tunnustettava mitä kävi. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Kuvat on vielä siinä vaiheessa, ennen kuin iho kuoriutui. Silmä ei ollut kaukana, olis varmasti sattunut vielä enemmän, jos olis silmille räsähtänyt. Himputin kondensoitu maito! Mutta olen kokemusta rikkaampi. Kun tätä torttua sitten maisteltiin oli ihan hyvää. Parempi oli ollakin näiden vammojen jälkeen. Liminenttivoidetta on palanut, Pingviini-kylmäkalle ollut käytössä.

Kaakaon tuhousta

Löysin kaapista rasian Fazerin tummaa kaakaota, jossa parasta-ennen päiväys on heinäkuussa. Eikä aikaakaan kun ajattelin alkaa tuhoamaan rasiaa. Olin viikonloppuna etsinyt paria kakkureseptiä ja löysin Ullan Unelman sivuilta Herra Hakkarainen-reseptin. Tein taannoin sillä reseptillä, mikä tuli vuoan mukana pari-kolme kakkua, muttei ne olleet niin mukavia. Pirpana ilmoittautui heti leipojaksi ja aika hyvin tekikin. 

Marianne Crush antoi ihan kivan säväyksen tuohon taikinaan. (Sitä sattui jostain kumman syystä olemaan kaapissa, oliskos juustokakkua varten. Mut kaikki hys hys Prinssille, että avattiin se jo, ostan huomenna uuden...) Nyt Hakkarainen paistuu uunissa. Katsotaan onnistuisiko tällä kertaa. En uskalla edes koemaistaa sitä, ennen iltaa. Siinä on kuitenkin riskinsä.

 

 

ja lopuksi: mihinköhän sitä itse kömpis nukkumaan? 
Oma puoliskoni sängystä on vallattu.
Tuossa vielä nukkuu hyvin kapeasti...
 Lopputulos: Nukkui omassa sängyssä kuitenkin koko yön.

Äidin iso tyttö on jo viisi!

Eilen aloitin jo tekemään Pirpanalle 5-vuotiskakkua. Mietin onnistuukohan ollenkaan. Kyllä ennen on osattu tehdä kestäviä kodinkoneita. Käytössä oli Appiukkoni ja edesmenneen anoppini häälahjaksi saama sähkövatkain vuodelta 1961 :) Ja hyvin pelasi. Hyvin kakku kohosi.

Tänään sitten sain sen koristeltua, jotta olisi huomenna syömiskelpoista. ja lopputulos on;

Syntymäpäivänä herätessään neiti totesi "Tosi luovaa olla 5-vee!" 

Maistuis varmaan sullekiN?

Tällaisen väsäsin eilen illla. Kuva ei ole kokonaisesta kakusta... Kermaa on minun tyyliini taas paljon. Ihan 20 % ehtaa tavaraa. Välissä vaikka mitän. Ei paljaste vielä jotta säilyy illaksi salaisuutena. Saa nähdä onko sitten niin syötävää kun toivoin. Illalla on neljä koekaniinia maistamassa. Pirpanakin teki tänään päiväkodissa luutia. joihin tarvittiin mm. sammakkohiivaa, itkusuolaa, murskatuja liskonaivojauhoja, alamaiden kädenlämpöistä vettä jne... Niin ja lohikäärmeenmuna! Aika vaarallisen kuulosta, eikö?

Ostoksilla ja synttäreillä

Käytiin Pirpanan kanssa toissapäivänä ostoksilla. Ja kaikkea sitä tulikin ostettua. Kuitin loppusumma oli kyllä kolmenumeroinen. Pirpanan isällekin lankeaa osa maksettavaksi, halusi tai ei. Mutta tarvitseehan kasvava lapsi sopivaa vaatetta. Ostettiin loppuvuoden rientoihin lähinnä nyt vaatetta. Perusvaatetta päiväkotiin on ihan kohtuudella vielä.

Prinsessabuumi on voimakkaammillaan. Ja se näkyy. Kummisedälleen, eli pikkuveljelleni kehui eilen mummolassa, kuinka sai prinsessapikkuhousuja. Olisi nyt edes maininnut jostain muusta ennemmin kun siitä ostoslistan halvimmasta. Heh heh.

Eilen vietiin mummolan Ossi-kollille synttärilahja. Ossi täytti 12.päivä kuluvaa kuuta kunnioitettavat 10 vuotta. Kuvat kakusta ovat papan kameralla. Kermapurkinkin kissa sai, mutta vain lipasi ja jatkoi uniaan. Alla kuva kuitenin kun Pirpana levittää hilloa kakkuun.




Pirpanalle oli tosi iso asia nähdä taas enoa ja kummisetää. On ensimmäisenä synttäri-kutsujen saajissa. Kovasti tykkäsi kun eno kehui hänen tekemää kakkua. Välissä oli vain kermaa, mansikkahilloa ja banaania. Päällä kermaa, kelta-oranssista strösselistä tehty kissan pää (mukaillen Ossin väriä), lakunauhasta sitten silmät, suu ja viikset. Kovasti tuntui maistuvan. Mansikkakerma ei ihan kuvastanut nyt poika-kissan väriä mutta ehkä pienen tykäämistä.

Mutta niistä ostoksista...

Prinsessapyjama,
isojen tyttöjen malli, ei housuja
vaan pitkä paita


Hienostelukengät,
paikallinen K-kenkä lopettaa, siellä oli alennusmyynnit.
Itselle löysin yhdet kengät, ovh oli yli 100 euroa,
mutta alennus vaivaset 10 %. Joten jätin ostamatta.
Lasten kengistäkin oli -20 %, paitsi näistä sai -50%.
Suurimmat alennsprosentit oli kesäkengissä.
Kuva ei kerro kokototuutta kengistä.

Lisää kuvia ostoksista kunhan tässä ehditään kuvaamaan.




Alimmaisissa kuvissa Mummiin ostama Prinsessa Ruususen puku.
Kotona ei muuta sitten pahemmin haluakaan pitää. En saa edes mekkoa silittää suosiolla, kuten kuvasta näkyy.

Mutta kuten edesllisessä postauksesa totesin, lämpötalous heittää rajusti häränpyllyä.
välillä jaksaa vähän paremmin buranan voimalla. Joten punkka kutsuu.