Äidin iso tyttö on jo viisi!

Eilen aloitin jo tekemään Pirpanalle 5-vuotiskakkua. Mietin onnistuukohan ollenkaan. Kyllä ennen on osattu tehdä kestäviä kodinkoneita. Käytössä oli Appiukkoni ja edesmenneen anoppini häälahjaksi saama sähkövatkain vuodelta 1961 :) Ja hyvin pelasi. Hyvin kakku kohosi.

Tänään sitten sain sen koristeltua, jotta olisi huomenna syömiskelpoista. ja lopputulos on;

Syntymäpäivänä herätessään neiti totesi "Tosi luovaa olla 5-vee!" 

Äitienpäivän yllätyksiä

¨
Valkovuokkojen kerääminen on tarkkaa puuhaa kun saajana on mummi.

Näin sitä elämä jatkuu koneettomana ainakin toistaiseksi. Enää en osta sutta säkissä. Prinssin kanssa eilen kierreltiin katsomassa koneita, mutta pah, ei yksikään ollut tämän it-ihmisen mieleen, joten uskotaan häntä sitten. Taidan luovuttaa muutenkin kannettavien suhteen ja hommata pöytäkoneen.

Pirpana oli tehnyt päiväkodissa ihanan äitienpäiväyllätyksen. Kortissa oli ihana todenmukainen kertomus äidistä. Täytyy se tänne joskus kirjoittaa, kunhan muistan sen ottaa joskus mummolaan mukaan.

Oikeastaan elämä on jatkunut samaa rataa. 18.5 on Pirpanan isän kanssa käräjät, tarkoitus olisi saada päätökseen huolto ja tapaamiskiista, mutta en tiedä miten sen kanssa käy, kun olosuhdeselvityksessä on niin paljon virheitä ja niistä olen nyt koonnut asianajajalleni kattavan (n. 10 sivua) tekstiä, mm. valvottujen tapaamisten valvoja on kirjoittanut lausella minun olevan järkyttnyt enkä ole toipunut hetkessä. Mutta jätti kirjoittamatta miksi olin järkyttynyt. Hänhän jätti ilman minun lupaani - minulle kertomatta - minun seläntakana - minunlle ilmoittamatta lapseni toiselle ihmiselle, joka oli onneksi äitini, mutta jätti kuitenkin, kun minä odotan lasta oven takana eikä kukaan vastaa kymmeneen minuuttiin puhelimeen, kun yritän soittaa. Ehtipähän pelkoni toteutua, että isä olisi listinyt valvojan ja paennut lapsen kanssa. Eikä ollut ollenkaan liioiteltua pelkoani. Niin paljon kun isä on uhannut minut nirhata ja sitä kautta saada lapsen täysin itselleen. En voi antaa tuollaisten lausuntojen antaa vaikuttaa päätökseen.

Se siitä istunnosta, töissä on käyty, hamsterit ovat sopeutuneet ihan hyvin, jotenka suhteellisen normaalia elämää?

Mummille tuotiin liljan sipuleita, Pirpanan valitsemia nekin, lisäksi keräsi valkovuokkoja ison kimpun.

Pääsi ihastelemaan neiti myös kummisedän moottoripyörää. Hui kun oli iso.

En ole askarteluja unohtanut, mutta tuo tietokoneen puuttuminen aiheuttaa kuvaamatta jättämisisä ihan reippaamman puoleisesti. Laitan loppuun vielä kuvan Pirpanan taidonnäytteestä äitienpäiväkortin tekstistä.

Äidin rakkaan Pikku Prinsessan syntymästä tuli aamuyöllä viiden jälkeen kuluneeksi neljä vuotta. Vastahan hän oli hyvin pieni käärö. Nyt en koneelta löytänyt enää vauva-kuvia, olen ne levylle polttanut näköjään. Täytyy jossain vaiheessa etsiä ja laittaa kuva, missä on vauvana ja nyt neljä vuotiaana.

Aika on rientänyt, paljon on tapahtunut, mutta vihdoinkin aurinko tuntuu paistavan meidän elämään. Pirpana sanoi eilen kun hänen kanssaan illalla sängyssä makasin "Prinssi on äiti parasta mitä meille on tapahtunut!" Puhuu Prinssistä ihan oikealla nimellä mutta tähän sen muutin. Prinssikin tuntuu olevan samaa mieltä asiasta. Tietyn yksityisyyden säilyttämisen vuoksi ei Prinssistä ole tulossa ainakaan vielä enempää tietoa. Ei ikää, pituutta, koulutusta tms. Hän vain on Prinssi. Pirpanakin sanoi sen hänelle ja toisen ilme oli kyllä suloinen. Totuus tulee lapsen suusta! Siihen saa tottua itse kukin, myös minä!

Joutui Prinssikin taipumaan Pirpanan muistille
Rölli-muistipelissä. On hieman erilainen kuin tavanomainen.
Takana näkyy Prinssin lahja Pirpanalle. Hevonen ja prinsessa-vaunut.
Niihin liittyy oma tarinansa.

edit 18:40 Nyt on juhlat juhlittu ja aika kiitoksen. Heijaa, heipä hei ja aika kiitoksen. Näin lauleskeli Pirpana kun juhlat ovat ohi tältä erää. Lahjoja tuli monenmoisia, paljon oli Prinsessa-teemaa. Nukkekodin piha oli mieluinen. Ja sitä onkin jaksanut tänään puhua mitenkä mummi ja pappa osasivat sellaisen ostaa?!? Kaverisynttärit meni tosi pienesti. Alas laitan kuvan kakusta, kuvassa ei kakku ole kokonainen tietysitä syistä. Joku unohti sen kuvata ennen ensimmäistä leikkuukertaa. mutta Ullanunelmasta tilasin tuollaisia kakkukuvia 3kpl, ja pursotin reunoille mansikkakermaa sekä tavallista flora vispiä. Välissä kermaa+mansikkahilloa sekä banaania+vaniljarahkaa.

Tuollaisen kortin Pirpana sai minulta ja Prinssiltä.
. Kaikki tarvikkeet paitsi numero neljä ja nauha ovat Paperinauhasta.

Pienet edellä, isot perässä. Pappa otti pienen lepohetken Pirpanan kanssa.

On ollu aika hiljaista blogin päivityksessä. wordiin olen koonnut tekstiä ja jossain vaiheessa sen tännekin länttään... Työt ja arki ovat vieneet kaiken irtoavan energian.

Kuka kävi syömässä...

...kermat kakusta muiden istuessa olohuoneessa?

Taisi olla Pirpana. Mummin kanssa teki papalle isänpäiväkakun.

Kuoron esiintyminenkin on takana ja hienosti meni.

I walk alone...

kuuntelin tuota illalla, kun löysin sen koneelta. Tai tiesin sen olemassaolosta, mutta en jaksanut kuunnella. Yllätys.

Eilen olin naapurin vauvan ristiäisiä kuvaamassa. olisikohan reilu 400 kuvaa tullut otettua siis suurin osa on sitten ruokailusta ja kahvittelusta. Itse toimituksesta ei niinkään paljoa ole. Kaikki olennainen kuitenkin. Mahtavat juhlat olivat kyllä. Ilmakin suosi ulkoilmajuhlia. Kotiin tulin puolenyön aikaan, kun jäin jälkisiivoukseen.

Toissa yö meni valvoessa. En uskalla sanoa montako tuntia nukuin mutta syy valvomiseen oli hyvä. Siis suoranaisesti erinomainen. Kyllä yöllä nukutti sitten hyvin. Ei kyllä eilen pahemmin väsyttänyt koko päivänä.. Toissayön kuvia pari


Kuppi teetä.


Kynttiläntunnelmaa.
Loput kuvat jääkin laittamatta. Ettei tule vastaiskua ja sitähän mä en kestä :D