Pirpana lähti juuri mummin mukaan yöksi. Harva lapsi sitä pääsee edes vanhempien työpaikalle, saati yöksi. Vielä harvempi lapsenlapsi pääsee isovanhemman työpaikalle yöksi :)
Huomenna matkaa isänsä kanssa viikoksi mökille, jonnekin Tampereen kupeeseen. Vähän on outo olo, kun ensimmäisen kerran en tiedä tarkalleen missä lapseni on. Tuli mieleen sitten vanha työkaveri mikä jäi eläkkeelle... Niin ison avun sain taistelussani.
Luotan siihen, että Pirpana kuitenkin soittaa ja monta kertaa, tahto oli ainakin kova. Puhui kyllä, ettei isi anna soittaa, vaikka haluaisi. Tämän taas kiistää isä. Ihme ja kumma, ei olla riidelty, sanamuodot ovat vähän vaihtuneet. Ehkä havahtui avoliiton myötä, että mulla on tuki ja turva takana ja uhoamisella ei pitkälle pääse. Toki olen käyttänyt kovia aseita, kun hyökätään päälle.
Nyt sitten yritetään sopeutua Prinssin kanssa yli viikon kestävään kahdenoloon. Prinssillä on lomaa pääsiäiseen asti. Tämä on tavallaan avoliiton kunnollinen koetus. Eilen just puhuttiin, että ei oo kahteen kuukauteen tullut mitään uutta pintaan toisesta. Ei siis valittamista. Ehkä on unenlaatu Prinssillä muuttunut, kyllä se havahtuu, kun Pirpana kömpii meidän viereen, mutta sellaistahan se on kaikilla alkuun.
Huomenna on jännä päivä. Lähdetään Jumboon kahdestaan. Käydään myös Sinellissä. Hmm. Ilmankos hän sinne lähti niin mielellään; Minä istun tyytyväisenä omassa nurkkauksessani kutakuinkin hiljaa... Miehet on ovelia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti