Tässä on blogi viettänyt hiljaiseloa hetken aikaa. Töissä on mennyt ihan kivasti ja vuoden loppuun nyt ainakin niitä on. Parin viikon päästä selviää jatko. En ole vielä omaakaan päätöstä tehnyt tai edes ajatellut haluanko jatkaa vai en.
Tänään puidaan käräjillä Pirpanan elämää. Tunnin päästä alkaa istunto, kummallakin on asianajaja, tulee pitkä taistelu. Että pitikin tämän mennä näin! Kummallakin on yksi todistaja. Toisen osapuolen todistaja taas ei pysty kamalasti kertomaan, toisin kun minun. Ellei isä ole syöttänyt sanoja hänen suuhunsa.
Nyt vain toivon hiljaa... voimia lisää, oikeudelta sitä viisasta päätöstä lapsen edun mukaisesti. En ole isää potkimassa lapsen elämästä pois, vaan ennemminkin haluaisin, että isä olisi ottanut jotakin yhteyttä lapseensa heinäkuun jälkeen, mutta kun ei mitään! Ei kerrassaan mitään. Tyttö on odottanut isältä anteeksipyyntöä jo pitkään. Toinen ei muista edes postikortilla. Sen sijaan isä saa tänään isänpäiväyllätyksen, jonka toinen on päiväkodissa tehnyt muiden kanssa.
Se mikä harmittaa, on ihmisiä, jotka olisin voinut todistajaksi haastaa/pyytää, yksikään ei suostunut, vastaajan "koston" pelossa. Harmittaa. Eihän minua tarvinnut tulla puolustamaan, vaan kertomaan mitenkä "ulkopuolinen" on kokenut lapsen kertoman ja mitä lapsi on kertonut.
Yöllä nukuin varmaan 45 minuuttia. jos sitäkään. Töissä mietin uskallanko tarttua edes päivän laskupinoon, yhden mokan meinasin tehdä, onneksi selvisi saman tien. Eikä sekään taas minun mokani olis loppupeleissä ollu, mitäs tuodaan minulle kahteen kertaan laskut.
Myönnän käyneeni heinäkuisen tapahtuman johdosta keskustelemassa erään henkilön luona. Täytyy sanoa, että pitkä tie on itsesyytöksistä irti pääseminen. Maanantain yhteenveto olikin:
Elämääsi yritti jäädä hallitsemaan yksi mies ja suku hänen mukanaan lapsen varjolla. Osittain siinä onnistui, sinun taipuessa vaatimusten ja uhkauksien alle, jotta pahimmalta vältyttiin. Kun nousit vastarintaan alkoi ongelmat. Ei sinun tarvinnut hänen vaatimuksiinsa suostua. Se, että olet päättänyt pitää lapsen, on ollut oikea ratkaisu. Siihen, mitä suku sanoo sinun käyttävän lakia häikäilemättömällä tavalla eduksesi, ei tarvitse vastata. Laki on noudattamista varten.
.. jatkan jossain vaiheessa.. kun olen selvinnyt tuolta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti