Pirpana kotiutui

Kyllä meni viikko äkkiä. Lauantaina sitten neiti kotiutui pääosin hyvillä mielin. Olihan tietysti sellaista pientä äidin kokeilua, mikä johtui varmasti ikävästä. Jotain Pirpana toi mukanaankin. Kasan suklaamunia/kolikoita. Raavin taas päätäni. Papereikääreistä päätellen mitä toi mukanaan oli isänsä syöttänyt niitä jo monta (Leafin isompia munia kuten bambi, cars...) lisäksi osa kääreistä oli heitetty pois. Nyt sitten oli antanut Famu kotiin ison läjän suklaata. Olisivat laittaneet reppuun tms. Tietysti en anna kaikkia todellakaan edes nyt pääsiäisenä, mutta lapselle kova pala, kun ensin annetaan ja sitten otetaan pois. Häviäisivät muuten aika nopeaan. Toki pitää sitä joskus herkutella, mutta ei tällaisella määrällä edes pääsiäisenä 5-vuotiaan. Mielipiteitä tietysti on monta. 

Kävelin maaliskuun viimeisenä päivänä lenkin keskustaan, kävin kaupasta hakee pari asiaa ja tulin junalla takasin, lenkkiä tuli reilu 4km, valtatietä pitkin olisi vain n. 2km. Valtatietä pitkin en vaan uskalla lähteä kävellen, vaikka siinä ihan hyvä pientare onkin. Kiusaus oli kova lähteä takaisin myös kävellen, mutta olen saanut noottia etten saa olla liian ahne, vaan aloittaa rauhallisesti.

Sen jälkeen on tullu käveltyä tuossa Vanhan ja Uuden Porkkalan tien väliä, lenkkiä tulee n. 3km. Prinssi lähtee aaumisin sen juoksemaan pariin-kolmeen kertaan ja itse lähden jossain vaiheessa kävellen, en oo kyllä vielä vetänyt kuin päivittäin reipasta vauhtia kerran ympäri kävelysauvojen kanssa.

Aina jäi lenkille lähltemättä, kun ajattelin, ettei Pirpana jaksa kävellä lenkkiä ja sitten taas haluan tehoa enemmän. Nyt on tiet sulat ja pystyy pyöräilemään samalla, kun minä kävelen. Eilen kuitenkin meni lenkkini niin myöhään, että kokeiltiin jääkö Prinssin kanssa kahden. Hyvin jäi ja hyvin oli mennyt. Ei minulla mennyt kuin vajaa 40 minuuttia. Lupasi jäädä tänäänkin kahden. Iso helpotus kyllä. Toki kun haluaa lähteä pyöräilemään mukaan niin pääsee. Vaikkakin on mäkiä välillä, joissa täytyy äidin vähän auttaa.

Tuo lenkki keskustaankin on ihan hyvä, siinä on hyvät pätkät missä pystyy lapsi pyöräilemään, pari haastavampaa kohtaa kylläkin. Mutta muuten oikein hyvät tiet, vaikkeivät ole varsinaisesti kävelyteitä osassa matkaa.

Kävelyteitä täällä on aika huonosti, mutten nyt valita. 


Yöllä ihmettelin mikä pitää ääntä. Kaikki sähkövempaimet olivat kiinni, joten oli ihan outoa. En jaksanut enempää tonkia asiaa, huomasin siinä Pirpanankin kömpineen vieren, muttei hän pitänyt meteliä eikä Prinssikään. Yritin jatkaa unia. Kello oli kutakuinkin neljä aamuyöllä.

Aamulla sitten Prinssi sanoi minulle lintujen laulaneen. Ja minä kun mietin mitä ne oli. Ei oo ennen lintujen laulu kuulunut niin voimakkaasti sisälle saati unenläpi.


Jaahasta, pitäisi varmaan saada taas pari korttia tehtyä.  Niitä odotellessa, meillä maalattiin eilen munia.