Adoption tulosta

Ensimmäinen yö hamstereiden kanssa takana. Yö meni niiden osalta rauhallisemmin mitä osasin odottaa. Pirpanakin sai nukuttua jokseenkin paremmin 22.30-6, ettei ollut jatkuvasti hillitöntä vinguntaa. tänään tietää taas lääkärireissua, kun ei tunnu taas helpottavan. Lämpö pysyi hetken alhaalla mutta taas pomppasi päälle 38. On koko ajan levossa. Mutta seuraillaan pienen tilannetta. Tämäkin pääsiäinen taas muistetaan sairastelun merkeissä. Itselläni vatsakivut jatkuvat, mummilla niska/pää, Pirpanalla korvat sekä kuume ja Prinssillä vatsatuti.

Oma äiti-kuvani sai eilen kyllä rajun kolauksen noiden hamstereiden myötä. Pirpanalle olin teroittanut että pitää olla kiltisti ja osallistua pieniin kotitöihin, kuten leluje keräykseen, kaikkea ei levitetä kerralla, omat pyykit osaa viedä pyykkikoriin illalla, roskat roskikseen jne. Täytyy tosin myöntää etten ole ollut paras mahdollinen näyttämään esimerkkiä. Mutta edistystä tapahtui molemminpuolin kun hamstereita odoteltiin. Kaupoissa alkoi toisinaan "minä haluan tuon tuon ja tuon ja vielä äiti tuon". Yritin ettei ihan kaikkea voi saada. Hamsteritkin tarvitsee ruokaa ja puruja yms. Meni kerran ja kaksikin perille, kunnes viikko sitten ostettiin hamstereille kaikki olennainen mitä tarvitsevat. Neiti yritti sitten "nyt on hamstereille ruokaa ostettu, nyt minä tarvitsen nukkekotiin pihalle hiekkalaatikon, keinun, liukumäen ja uima-altaan" ja loppulasku noista olisi ollut huima. Kaikkea ei voi saada kerralla. No tämä tiesi nyt sitten kiukuttelua ja yritin sitten hienotunteisesti sanoa, kun on kiltisti niin hamsterit tulevat meille. Kiukkua esiintyi enemmän ja vähemmän. Aina muistutin asiasta, kiltisti kun on niin saa hamsterit... Eilen illalla sitten kuumetokkurassa kertoi "äiti sinä sanoit etten minä saa hamstereita jos kiukuttelen ja vaikka kiukuttelin niin minä sain ne!" Niin. Eihän äiti voinut pieneltä niitä kieltää. Nyt kun pieni on noin huonossa kunnossa, on hyvä kun sillä jotain seurattavaa. Eilen mentiin 15min unta 10 min valveilla -rytmillä. Onhan ne ihan suloisia kieltämättä. Vaikka eräs ystäväni oli sitä mieltä että voi tuoda isoja rotanloukkuja millä voin ne pyydystää. Tuokoon loukkunsa niin saa sen pottuvarpaaseensa.

Kyseessä on siis kääpiöhamsterit, tyttöjä molemmat. Kaupasta ei tarvinnut hakea kun saimme siskon lapsilta "adoptoitua" monistakin syistä. Toki kaikki olennainen siivous jää minulle, mutta Pirpana osallistuu ruokintaan ja pikkuhiljaa opettelee hoitamaan. Tässä tätä ihmettelyä nyt sitten riittää.

Unta sopuisaa...
kuva ei kerro läheskään koko totuutta tunnelmasta,
kun vieretysten nukkuvat

Pirpanakin jo ehti toteamaan "pidän äiti hamstereista mutta prinssiä minä lakastan!" Eli eivät edes hamsterit kiirineet prinssin tärkeyden ohi!