Nyt se sitten tapahtui

Hammaslääkärini, joka on aikamoinen räpätäti hyvällä sanottuna sanoi viime syksynä minulle ettei viisauhdenhampaani, joita ei ole kun yksi, tule ikinä läpi, on niin syvällä ylhäällä. Vasenta yläkulmaa on särkenyt nyt parin päivän ajan tosi paljon, no joo oli siinä takahampaassa pieni halkeamakin mutta siis... Tänään kysyi onko toiveita hoidetaanko ensin ylä vai alarivi. Pyysin yläriviä. Koska eniten oli siinä hommaa ja itseäni häiritsi ylärivin reiät. Siis jokainenhan tietää että mulla on ollu kamala hammaslääkäripelko. Tai ainakin osa tietää.

Ikinä ei ole vihlonut elämäni aikana niin paljoa hampaaseen kun takahampaan paikkauksen aikana. Vedet tuli vaan silmistä mutta minä päätin olla keskeyttämättä. ylähuuli sitten turposi puudutuksen voimasta aika rajusti. Olin kun kylätappelussa ollut. En tykkää itseäni kuvata jotenka vaikea on laittaa sitten kuvaa millainen se oli. Siinä sitten samalla puhui että kas tuoltahan pilkottaa sun viisaudenhampaan kärki!

Siis! Eihän sen pitänyt tulla ikinä läpi! Niinhän sä lupasit mulle! Äsken sitten kun huuli on vielä kipeänä ja pureminen teki vähän kipeää kokeilin kielellä niin todellakiN! Sieltä tulee kärki läpi. Viiden minuutin selonteon sain viisaudenhampaasta miten on juuri sopivan kokonen ja miten on röntgenistä päätellen hyvä kiille. En ehkä olisi halunnut niin selkoa siitä.

Ihmeteltiin siinä hammaslääkärin kanssa sitten että miten voi yhden ihmisen hampaistoss olla niin suuria eroja. Ylärivi minulla on ollu huonommassa kunnossa kun alarivi. Alariviä on kuulemma paikattu vain pari kertaa. Yläriviä senkin edestä. No nyt voin ylpeänä esitellä yläriviäni josta on tosin poistettu pari hammasta. huoh tämä ryäkkä alkaa olemaan ohi. Vanhasta blogista voi lukea enemmän tuosta aiheesta.