Omapäinen suunnistus uudessa kotikaupungissa

Lähdettiin kymmenen jälkeen junalla keskustaan. Tietysti tuli konnari. Viimeksi kun kävin kaupassa, ei tullut kummallakaan kerralla. Matkaväli on n. kaksi minuttia.  Paluumatkalla ei taas kuulunut konnaria. Tästä syystä en suostu ostamaan minkään sortin sarja/kuukausilippua. Ei oo mun vika, jos konnarit ei liiku. Täytyy varmaan veli-konnaria "ripittää". Hyvällä siis.

Ennen junalle kävelyä pudotimme postilaatikkoon hieman postia.

Aikamoinen nippu. Huom. Tehtiin omanlaiset osoitteenumuutoskortit :)

Posti maksaa silti postikulut.

Ajattelin junassa, että Hyvinkäällä meni keskustaan n. 20 minuuttia kävellessä Pirpanan kanssa. Bussilla olisi maksanut 4,00e/suunta ja nyt oli 2,30€/suunta. Käveltiin keskustassa, löydettiin leikkipuisto, joka jo testattiin, sekä kirjasto. Oli ihan mukava ensivakutelma keskustasta. Kirkon kohdalla vähän riipaisi, kun ajatteli, että olisi voinut käydä Anopin haudalla, muttei sitten lähdetty. Vaikka sinne löytäisinkin.

Aurinko nousemaisillaan aamulla Tolsassa.

Kaupasta haettiin muutamia elintarvikkeita. Sorruin ostamaan itselleni pinkit Reino-tohvelit. Normaali kengänkoko on 40, otin 39, kun ajattelin että villasukat sopii, jos tarpeen. En edes kokeillut kokoa 38, mutta ehkä nekin olis olleet ihan hyvät. Sopiipahan nyt villasukat. Pirpanalle ehdotin samanlaisia pieniä, mutta valitsi kuitenkin monen pohdinnan jälkeen kultaiset "prinsessa"-tossut.

Valtatie 51:n vieressä kaivinkoneet työssään.

Meillä ei oo alakerrassa, jossa on Prinssin soppi, ja kylpyhuone+sauna lattialämmitystä.Lämmintä siellä kyllä on, mutta kiva lähteä suihkusta tohvelit jalassa, ja muutenkin sisällä pitää. Minuun iski jonkinlainen energiasäästö-kärpänen. Ja muutenkin intoa on tehdä asioita, vaikka tuo jätesäkeistä vaatteiden ja petivaatteiden purkaminen on toisinaan turhauttavaa. Pakko on vaan tehdä. Pirpanan kanssa on kuitenkin yritetty sivussa elää normaalia arkea. Perähuoneesta kuitenkin olisi ihan mukava saada meidän tavarat pois, jotta pääsis edes omalle vaatekaapille ja pakastimelle ilman, että tarvitsee miettiä koska nilkka nyrjähtää. Hiljalleen.